T-2+HT-2 ei ole kiinalaisen sähköauton malli. Ehei. Eikä se ole uusin covid variantti. No mikä sitten? Mystisyydestä huolimatta kirjainyhdistelmä kannattaa painaa mieleen. Se tulee varmasti vastaan tulevaisuudessa, kun keskustellaan viljojen elintarvikekelpoisuudesta, laatuvaatimuksista, toksiinipitoisuuksista tai EU:n asettamista raja-arvoista.

T-2+HT-2 on Fusarium langsethiae -sienen tuottama toksiini, jolle EU on asettamassa enimmäisraja-arvon ja tuo päätös astuu voimaan vuosien valmistelun jälkeen ensi kesänä eli 1.7.2024 alkaen. Koska kysymys on EU:n asettamasta raja-arvosta, niin se tulee vaikuttamaan meidän kaikkien viljatoimijoiden; viljelijästä elintarvikkeiden valmistaajan, arkeen.

Miten viljan käyttökelpoisuus muuttuu raja-arvon astuttua voimaan?

Raja-arvot astuvat voimaan kaikilla viljoilla, mutta raja-arvot vaihtelevat eri viljoilla. Vehnällä ja rukiilla raja-arvo on 50 µg/kg, mallasohralla 200 µg/kg, ohralla (muuhun käyttötarkoitukseen kuin maltaaksi) 150 µg/kg ja kauralla 1250 µg/kg. Toksiinipitoisuus täytyy määrittää vastaanotettaessa viljakuorma. Siis samoin kuin nyt tehdään DON-toksiinin suhteen. Analysointiin on käytössä samantyyppinen pikamittausmenetelmä, kuin nyt käytetään DONin mittaamisessa. Jos tuo asetettu raja-arvo ylittyy, viljaerä ei kelpaa elintarvikkeeksi.

Miksi asetetaan raja-arvo T-2+HT-2 -toksiinille?

Toksiinit ovat myrkyllisiä yhdisteitä sekä ihmisille että kotieläimille ja siksi niiden määrää halutaan rajoittaa ruuaksi ja rehujen valmistuksessa käytettävässä viljassa. Myös valmiille tuotteille on omat enimmäisraja-arvonsa.

Mitä tiedetään T-2+HT-2 -toksiinin esiintymisestä suomalaisessa viljassa?

Komissio on suunnitellut raja-arvon asettamista vuosien ajan. Siksi myös meillä Suomessa ovat eri toimijat jo tähän mennessä tutkineet viljan T-2+HT-2 -toksiinipitoisuuksia. Muissa kuin kaurassa pitoisuuksia ei juuri ole ollut. Kaurassa toksiinia on esiintynyt jonkin verran, mutta melko harvoin nyt asetettavan raja-arvon ylittäviä määriä. Kaiken kaikkiaan T-2+HT-2 -toksiinia esiintyy huomattavasti harvemmin kuin DON-toksiinia.

Milloin T-2+HT-2 -toksiinia esiintyy?

Meille kaikille tuttu DON-toksiinin muodostumiselle parhaat olosuhteet ovat tutut. Korkea kosteuspitoisuus kasvustossa, joko kauran kukinta-aikaan ja/tai puintiaikaan. Tai siis silloin Fusarium graminearum -sieni todennäköisimmin alkaa muodostaa toksiinia. Näinhän ei tunnetusti aina tapahdu.

T-2+HT-2 -toksiinia muodostavat Fusarium langsethiae ja Fusarium sporotrichioides -sienet. Toksiinia muodostuu erityisesti kuumissa ja kuivissa olosuhteissa. Melko päinvastaisissa olosuhteissa siis kuin DON-toksiinia. Koska yleensä kasvukauteen mahtuu sekä DON-toksiinin että T-2+HT-2 -toksiinin muodostumiselle otollisia olosuhteita, niin molempia voi esiintyä saman kasvukauden näytteissä, mutta hyvin harvoin molempia samassa viljaerässä.

Näkyykö T-2+HT-2 -toksiini jyvissä?

Toksiinit eivät ole nähtävissä jyvässä. Ainoa keino tietää pitoisuus on kemiallinen analyysi.

Mitkä ovat T-2+HT-2 -toksiinin hallintakeinot?

Täsmäkeinoja T-2+HT-2 -toksiinin torjumiseen ei ole. Parasta torjuntaa on ennaltaehkäisy eli kaikki toimet, jotka edistävät tervettä hyvinvoivaa viljakasvustoa. Kylvösiemenen pitää olla tervettä ja peittaaminen hävittää mahdolliset taudinaiheuttajat kylvettävästä siemenestä, oikea-aikaiset viljelytoimenpiteet ja vakaat kasvuolosuhteet. Eli hallintakeinot pitkälti samat kuin DON-toksiinin kanssa.