Viime syksynä käynnistimme projektin, jonka tavoitteena oli selvittää Raision käyttämän kauran hiilijalanjälki. Tähän mennessä olemme kauratuotteiden valmistusta koskevissa laskelmissa käyttäneet Luonnonvarakeskuksen arvioimaa kansallista kauran tuotannon hiilijalanjälkiarvoa.

Mahdollisuutta osallistua tarjottiin kaikille kauran sopimusviljelijöille. Mahdollisuuteen tarttui 50 viljelijää, jotka syöttivät kauran viljelytiedot EnvitecVisio-järjestelmään ja laskenta tapahtui Cool Farm Tool -laskentatyökalun avulla. Kerättäviä viljelytietoja olivat mm. satotaso, lannoituksen määrä, kasvisuojelutoimenpiteet, energian kulutus, pellon muokkausmenetelmät, kerääjäkasvien käyttö ja pellon maalaji. Kukin viljelijä sai tiedoksi oman tuotannon hiilijalanjälkituloksen ja Raisio kokonaistuloksen.

Tulos yllätti

Kauran viljelyn päästöt ovat keskimäärin 0,58 kg CO2e/satokg (lähde: Ecoinvent 3.9.1., Oat production, Finland).  Tässä tutkimuksessa Raision sopimusviljelijöiden keskiarvo oli 0,32 kg CO2e/satokg ja kun huomioidaan maankäytön muutokset, maaperän pitkäaikaisten hiilivarastojen muutokset ja turvepellot keskiarvo on 0,18 kg CO2e/satokg. Tulos on loistava ja osoittaa, että Raision sopimusviljelijät ovat ammattitaitoisia ja viljelevät ympäristöä kunnioittaen. Viljelijät ovat ottaneet käyttöön monia kestävän viljelyn toimenpiteitä, ja siinä samalla ovat pystyneet vähentämään viljelystä aiheutuneita päästöjä.

Mitkä tekijät vaikuttavat kauran viljelyn hiilidioksidipäästöihin?

Merkittävimpiä tekijöitä kauran viljelyn päästöihin ovat satotaso, maaperä ja lannoitus. Pellon maalajiin viljelijä ei voi vaikuttaa, mutta muokkaustapaan voi ja se vaikuttaa paljon päästöjen määrään. Mitä vähemmän maata muokataan, sitä vähemmän päästöjä. Ilman ravinteita vilja ei kasva, mutta lannoituksen määrällä ja tyypillä on merkitystä, sillä varsinkin typpilannoitteiden valmistus aiheuttaa paljon päästöjä. Tärkeää on, että lannoitusmäärä optimoidaan sato-odotusten mukaisesti.

Mitä suurempi on toimenpiteen aiheuttama päästö, sitä suurempi on vaihteleväli eri tilojen välillä ja toisaalta, mitä suurempi on vaihteluväli, sitä paremmat mahdollisuudet on tekijään vaikuttaa ja sitä kautta päästöjen määrään.

Viljely aiheuttaa päästöjä tuotantopanosten ja energian kulutuksen kautta. Panosten määrän optimointi satotasoon nähden ratkaisee paljon tulosta. Mitä suurempi sato, sitä alhaisemmaksi muodostuu tuotantopanosten ja käytetyn energian vaikutus tuotettua satokiloa kohti. Viime kesän viljelyolosuhteet olivat haastavat ja monilla viljelijöillä sato jäi normaalia alhaisemmaksi. Toisaalta tulokset kertovat, että erittäin hyviinkin satotasoihin päästiin myös vaikeana vuonna. Tähän vaikuttaa sääolosuhteiden lisäksi pellon kasvukunto ja viljelijän ammattitaito.

Iso kiitos osallistuneille

Lämmin kiitos kaikille osallistuneille. Toivon, että teistä kukin sai nyt kiinnostavaa tietoa omasta tuotannosta ja myös tietoa ja välineitä siihen, mitkä tekijät vaikuttavat viljelyn päästöihin ja toisaalta miten päästöihin voi vaikuttaa.