Raisio julkaisee kasvukaudelle 2025 uuden sopimusvaihtoehdon, kauran kestävän viljelyn sopimuksen. Tavoitteena on pellon kasvukunnon parantaminen ja laadukkaan sadon tuotanto. Pellon hyvä kasvukyky varmistaa elintarvikekelpoisen kauran tuotannon vaihtelevissa kasvuolosuhteissa. Sopimusmallin tavoitteena on vähentää viljelystä aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä ja pyrkiä viljelytoimenpiteillä hiilen sidonnan kasvattamiseen maaperässä.

• Kestävän viljelyn sopimus edellyttää vastaavalle määrälle markkinahintaista sopimusta, kiinteähintaista sopimusta, Kaura Plus-sopimusta tai VarastoPlus-sopimusta. Kestävän viljelyn sopimus tehdään täydentämään kauran viljelysopimusta.
• Sopimus tehdään kiloperusteisena, ja sen suuruus voi olla maksimissaan 80 000 kg kasvukaudelle 2025.
• Sopimus tulee tehdä 31.6.2025 mennessä. Sopimuksia tehdään rajoitettu määrä.

• Sopimus edellyttää seuraavia toimenpiteitä:
1. Osallistumista hiilijalanjälkilaskentaan tai laskentaan tarvittavien viljelytietojen toimittamista Raisiolle
Raisio tarjoaa sopimusviljelijöille mahdollisuutta selvittää kauran tuotannosta aiheutuvien päästöjen määrä osallistumalla hiilijalanjälkilaskentaan. Hiilijalanjälkilaskenta toteutetaan yhteistyössä Envitecpolis Oy:n kanssa. Envitecpolisin asiantuntijat laskevat kunkin tilan kauran hiilijalanjäljen viljelijän toimittamilla viljelytiedoilla Cool Farm Tool -laskentatyökalua käyttämällä. Raisio saa käyttöönsä tuotannon keskiarvotiedot, ei yksittäisten tilojen tietoja.
Osallistumisella laskentaan viljelijä saa tiedon oman tuotannon päästöistä ja tietoa, miten päästöjä voidaan vähentää.

2. Biopolttoaineiden käyttöä
Fossiilisten polttoaineiden käyttö viljantuotannossa aiheuttaa merkittävän määrän kasvihuonepäästöistä. Vaihtamalla polttoöljyn biopolttoaineeksi päästöjen määrä vähenee.
Biopolttoaineen määrän tulee vastata keskimäärin sitä polttoainemäärää, jota kyseisen sopimusmäärän kauran tuotanto kuluttaa (10-15 l/viljatonni). Polttoainekulutukseen ei lasketa mukaan viljankuivatuksessa tarvittavaa polttoainemäärää.

3. Vähäpäästöisten lannoitteiden käyttöä (esimerkiksi Yara BAT-lannoitteet tai karjanlanta) sekä pyrittävä jakamaan typpilannoitus kahteen levityskertaan.
Mineraalilannoitteiden, etenkin typpilannoitteiden käyttö on merkittävimpiä viljelyn päästöjen aiheuttajia. Päästöjä syntyy lannoitteen valmistuksessa, mutta myös pellolta typen muuttuessa kaasumaiseen muotoon. Huuhtoutuessaan vesistöihin ravinteet aiheuttavat rehevöitymistä.
Vähäpäästöisten ravinteiden suosiminen mineraalilannoitteiden sijaan vähentää viljelyn päästöjä. Lannoituksen jakamisella varmistetaan, ettei ylilannoitusta tapahdu, jos kasvuolosuhteista johtuen kasvi ei pysty ravinteita käyttämään kasvuun ja sadontuotantoon. Tutkimuksen mukaan myös kaura hyötyy lannoituksen jakamisesta ja kauran laatu (jyväkoko) pystytään varmistamaan, kun osa typpilannoituksesta annetaan vasta kasvukauden aikana.

4. Tilan pelloista 50 prosentilla tulee olla talviaikainen kasvipeitteisyys. Sänkipelto täyttää kasvipeitteisyysvaatimuksen.
Paljas peltomaa altistuu eroosiolle, ja riski ravinnepäästöihin vesistöihin kasvaa. Kasvipeitteisyys sitoo maata ja ravinteita peltomaahan ja vähentää ravinnepäästöjä.

5. Tilan peltopinta-alasta 10 prosentilla tulee kasvaa kasvukauden aikana kerääjäkasveja tai nurmea.
Orgaanisen aineksen määrä vaikuttaa mm. maan rakenteeseen, pieneliöstön määrään ja sitä kautta pellon kasvukuntoon ja sadontuottokykyyn. Kerääjäkasvien käyttö lisää biomassaa ja sitä kautta orgaanisen aineksen määrää. Elävä ja kasvava kasvipeite puintien jälkeen vähentää myös ravinnepäästöriskiä. Kerääjäkasvien käyttö lisää myös monimuotoisuutta.
Tilan peltopinta-alalla tulee olla myös kerääjäkasveja kasvukauden aikana. Myös muiden viljelykasvilohkojen kuin kauran tulee täyttää kerääjäkasvivaatimus.

6. Tilalla noudatetaan tarpeenmukaista kasvinsuojeluohjelmaa (IP).
Tarpeeseen perustuvalla kasvinsuojelulla varmistetaan sadon tuotanto ja käyttölaatu. Kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käytön tulee perustua tarpeeseen, ja käytössä on noudatettava kasvinsuojeluaineiden käyttö- ja turvallisuusohjeita.

• Toimenpiteet 2-3 koskevat tilalla tapahtuvaa kauran tuotantoa. Toimenpiteiden toteutuminen raportoidaan Raisiolle syksyllä 2025.
• Sopimuspalkkio 10 €/tn maksetaan tilityksen yhteydessä. Sopimuspalkkio maksetaan maksimissaan 80 000 kilogrammasta myllylaatuista kauraa, joka on toimitettu Raisiolle.

Sopimuksesta lisätietoja saat viljanostajilta; Terttu Koskelalta ja Vesa Kaitaselta