Raisio Oyj:n Tutkimussäätiö tukee yleishyödyllisellä pohjalla tieteellistä tutkimustyötä, joka liittyy etupäässä kotimaisesta sadosta valmistettujen elintarvikkeiden sekä elintarvike- että rehuainesosien kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi. Elintarvikkeiden, elintarvikeainesosien ja rehuainesosien valmistusprosesseihin ja tuoteturvallisuuteen liittyvät tutkimukset kuuluvat myös säätiön toimintapiiriin.
Säätiö on viime vuosina toteuttanut tarkoitustaan myöntämällä henkilökohtaisia palkka-apurahoja tohtorintutkintoon tähtäävään jatko-opiskeluun.
Lisäksi säätiö jakaa tunnustusstipendejä hyville pro gradu -töiden tekijöille.
Raisio Oyj:n Tutkimussäätiön hallitus on 25.11.2024 pidetyssä kokouksessaan päättänyt jakaa vuodelle 2025 kuusi apurahaa, yhteensä 152 500 euroa. Apurahapäätökset koskevat vuonna 2025 tehtävää tohtorintutkintoon tähtäävää jatko-opintotyötä.
Säätiön apurahat on tarkoitettu väitöskirjatutkijan palkka-apurahaksi. Väitöskirjatutkijan, jonka väitöstutkimuksen aihe hyväksytään säätiön tuen piiriin, on mahdollisuus saada palkka-apurahaa enintään neljäksi vuodeksi edellyttäen, että opinnot etenevät suunnitelmien mukaisesti. Säätiön palkka-apurahalla tuettava väitöstyö voi kestää maksimissaan 4 vuotta, ja 4 vuoden jakso lasketaan yliopiston jatko-opinto-oikeuden myöntöpäivämäärästä. Jatko-opintojen apurahoista päätetään vuosittain erillisen hakemuksen pohjalta.
Lokakuussa 2024 järjestetyn apurahahakuprosessin pohjalta säätiölle jätettiin määräajan sisällä 18 uutta apurahahakemusta ja 6 jatkoapurahahakemusta. Haettu kokonaissumma oli 595 250 €.
Nazia Deoghare, Valtion teknillinen tutkimuskeskus VTT, (Mikrobiologian osasto, maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto)
Väitöskirjan otsikko: Palkokasvien hyödyntäminen hiilineutraalina ja kestävänä raaka-aineena panimoteollisuudessa.
Väitöstutkimuksen tavoitteena on vähentää panimoteollisuuden ympäristövaikutuksia tutkimalla palkokasvien käyttöä ohran sijaan panimoprosesseissa. Tämä voi johtaa uusiin, terveellisiin ja innovatiivisiin juomiin, joilla on pienemmät ympäristövaikutukset.
Sara Ferreira Rocha, Elintarviketieteet, Bioteknologian laitos, Teknillinen tiedekunta, Turun yliopisto
Väitöskirjan otsikko: Kasviperäisten elintarvikkeiden suolistomikrobistovälitteiset metaboliitit ja niiden ilmentyminen suolisto- ja aivokudoksessa.
Tutkimuksen tavoitteena on tutkia, imeytyvätkö fermentaation seurauksena syntyneet yhdisteet sekä niiden jakautumista muihin kehon kudoksiin kuten aivoihin. Tutkimuksissa käytetään kohdentamatonta nestekromatografia massaspektrometria-analyysia (LC-MS) ja verrataan in-vitro fermentaatiomallin tuloksia sialla suoritettavan ruokintakokeen suolisto- ja aivokudosnäytteiden fermentaatiotuotteiden pitoisuuksiin.
Helle Grönfors, Elintarvike- ja ravitsemustieteiden osasto, Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto
Väitöskirjan otsikko: Kauran teknologisen potentiaalin valjastaminen makromolekyylien vuorovaikutuksen ymmärtämisen avulla parempien elintarvikerakenteiden aikaansaamiseksi.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia kauran makromolekyylien rakenteen ja funktionaalisuuden yhteyttä ja niitä tekijöitä, jotka johtavat optimaalisten elintarvikerakenteiden muodostumiseen. Mallielintarvikkeina tutkimuksessa käytetään kauraleipää ja ekstrudoitua liha-analogia. Lisäksi tavoitteena on ymmärtää elintarvikerakenteen ja ravintoaineiden sulavuuden välistä yhteyttä.
Petri Lassila, Fysiikan laitos, Elektroniikan tutkimuslaboratorio, Helsingin yliopisto
Väitöstyön otsikko: Paikallisesti määritellyn multifaasisen oleogeelin kehittäminen
Väitöstyön tavoitteena on kehittää uusia rasvoja kestävää kehitystä varten. Työssä hyödynnetään ultraäänellä toimivaa teknologiaa, jolla pystytään luomaan mikrometritason rakenteita mm. puoli – kiinteissä lipideissä.
Enni Mannila, Elintarviketieteet, Bioteknologian laitos, Teknillinen tiedekunta, Turun yliopisto
Väitöstyön otsikko: Kaura vähägluteenisessa ruokavaliossa – aineenvaihdunnalliset ja mikrobiomiset vasteet aineenvaihdunnallisen sairauden riskin omaavilla vapaaehtoisilla.
Väitöskirjatyössä tutkitaan kauran pitkäkestoisen käytön vaikutuksia verenkuvaan ja verenkierron aineenvaihduntatuotteisiin, koettuun suoliston hyvinvointiin, suoliston mikrobistoon, lyhytketjuisiin rasvahappoihin ja tulehduksen merkkiaineisiin.
Anton Örn, Laboratoriet för molekylärvetenskap och -teknik, Fakulteten för naturvetenskaper och teknik, Åbo Akademi
Väitöstyön otsikko: Harvinaisten sokereiden synteesi paikkaselektiivisen epimeroinnin kautta
Väitöstyön tavoitteena on kehittää kustannustehokas harvinaisten sokereiden tuotantomenetelmä, joka perustuu helposti saatavilla olevien sokereiden paikkaselektiiviseen katalyyttiseen epimerointireaktioon. Työn keskeinen sisältö on tutkia synteesissä tarvittavien monifaasisten katalyyttisten systeemien materiaaleja ja mekanismeja.
Hallituksen puheenjohtaja: Pasi Flinkman, toimitusjohtaja, Raisio Oyj
Professori Maija Tenkanen, Helsingin yliopisto
Professori Tapio Salmi, Åbo Akademi
Elintarviketieteiden tohtori, Chief Innovation Officer Reetta Andolin, Raisio Oyj
Bioprosessitekniikan tohtori, tutkimuspäällikkö Emilia Nordlund, VTT
Hallitusammattilainen, hallituksen jäsen Ann-Christine Sundell, Raisio Oyj
Raisio Oyj:n Tutkimussäätiö päätti vuonna 2018 lahjoittaa Turun yliopistolle varoja professuuriin, joka toimii luonnontieteiden ja tekniikan tiedekunnan elintarvikekemian ja elintarvikekehityksen yksikössä. Professuurin tavoitteena on keskittyä Suomessa viljeltävien kasvien tutkimukseen, tukea kestävään kehitykseen pohjautuvaa suomalaisten elintarvikkeiden vientiä ja edistää hyvinvointia terveellisillä elintarvikkeilla.
Lahjoitus kattaa professuurin perusrahoituksen ensimmäiselle viidelle vuodelle eli vuosille 2019–2023. Turun Yliopisto on nimennyt lahjoitusprofessuurin haltijaksi Kati Hanhinevan.
Lue lisää Turun yliopiston tiedotteesta