Kehitämme tuotantoketjuamme yhä vastuullisemmaksi arvioimalla tuotantoketjun ihmisoikeusvaikutuksia ja minimoimalla riskejä.
Minimoimme raaka-aineidemme negatiivisia ympäristö- ja ilmastovaikutuksia.
Vaalimme ja edistämme luonnon monimuotoisuutta yhdessä toimittajiemme ja muiden sidosryhmiemme kanssa.
Toimintamme vastuullisuusriskit liittyvät erityisesti toimitusketjuun, koska oma toimintamme kattaa tuotteiden arvoketjusta vain pienen osan. Toimitusketjun sitouttaminen Raision eettisiin periaatteisiin ja hankinnan vastuullisuuden varmistaminen onkin meille hyvin keskeistä.
Vuoden 2024 lopussa 99,8 prosenttia kaikkien suorien hankintojen arvosta hankittiin toimittajilta, jotka ovat kirjallisesti sitoutuneet Raision tavarantoimittajien eettisiin periaatteisiin tai joiden omat eettiset periaatteet Raisio on hyväksynyt.
Raision tavarantoimittajien eettiset periaatteet
Tuotteissamme käytettävistä raaka-aineista valtaosa, 94 prosenttia, on kasvipohjaisia. Viljojen − kuten kauran, vehnän ja rukiin − osuus raaka-aineista on noin 88 prosenttia. Elintarvikkeiden valmistuksessa käyttämästämme viljasta 96 % on suomalaista.
Suomalaiset viljatilat ovat perinteisesti perhetiloja ja niissä käytetään hyvin vähän ulkopuolista työvoimaa, joten ihmisoikeusriskit ovat pääraaka-aineidemme osalta pienet.
Viljojen osalta ostamme ulkomailta ainoastaan durumvehnää, jota käytetään pastan valmistuksessa ja jota ei viljellä lainkaan Suomessa.
Riskiarvioidemme perusteella soija, palmuöljy ja kaakao ovat korkean riskin raaka-aineita. Niiden tuotannossa esimerkiksi työntekijöiden oikeuksiin ja ympäristövastuuseen liittyvien riskien on tunnistettu olevan suurempia kuin muissa käyttämissämme raaka-aineissa. Minimoimme tätä riskiä hankkimalla vastuullisuussertifioitua soijaa, palmuöljyä ja kaakaota. Näiden kolmen raaka-aineen osuus kaikista käyttämistämme raaka-aineista on kuitenkin suhteellisen pieni: soijan osuus raaka-aineidemme kokonaismäärästä on 0,2 %, palmuöljyn 0,2 % ja kaakaon ja suklaan 0,1 %.
Raision käyttämistä raaka-aineista viljat ovat määrällisesti merkittävin. Siksi myös viljojen viljelyn aiheuttamat päästöt ovat osaltaan merkittävät Raision kokonaispäästöjä laskettaessa.
Vilja hankitaan sadoilta maatiloilta, joiden viljelyala, sijainti, maalaji ja viljelykokonaisuus poikkeavat toisistaan. Toisaalta viljelyn päästöihin vaikuttaa hyvin moni asia. Toisiin tekijöihin viljelijä voi vaikuttaa omilla valinnoilla, kuten pellon muokkaustekniikalla, mutta toisaalta pellon maalajin muuttaminen on lähes mahdotonta.
Tähän mennessä olemme kauratuotteiden valmistusta koskevissa laskelmissa käyttäneet Luonnonvarakeskuksen arvioimaa kansallista kauran tuotannon hiilijälkiarvoa. Hankkeella oli tarkoitus selvittää, mikä on Raision sopimusviljelijöiden tuottaman kauran hiilijalanjälki. Yhteistyökumppaniksi valittiin suomalainen Envitecpolis Oy, joka tarjoaa osaamista ja laskentatyökalun. Hankkeeseen osallistui 50 viljelijää, jotka syöttivät viljelytiedot EnvitecVisio-järjestelmään, ja laskenta tapahtui Cool Farm Tool -laskentatyökalun avulla.
Merkittävimpiä tekijöitä kauran viljelyn päästöihin ovat satotaso, maaperä ja lannoitus. Pellon maalajiin viljelijä ei voi vaikuttaa, mutta muokkaustapaan voi, ja se vaikuttaa paljon päästöjen määrään. Mitä vähemmän maata muokataan, sitä vähemmän päästöjä. Ilman ravinteita vilja ei kasva, mutta lannoituksen määrällä ja tyypillä on merkitystä, sillä varsinkin typpilannoitteiden valmistus aiheuttaa paljon päästöjä. Tärkeää on, että lannoitusmäärä optimoidaan sato-odotusten mukaisesti.
Viljely aiheuttaa päästöjä tuotantopanosten ja energian kulutuksen kautta. Panosten määrän optimointi satotasoon nähden ratkaisee paljon tulosta. Mitä suurempi sato, sitä alhaisemmaksi muodostuu tuotantopanosten ja käytetyn energian vaikutus tuotettua satokiloa kohti. Kesän 2023 viljelyolosuhteet olivat haastavat ja monilla viljelijöillä sato jäi normaalia alhaisemmaksi. Toisaalta tulokset kertovat, että erittäin hyviinkin satotasoihin päästiin myös vaikean vuonna. Tähän vaikuttaa sääolosuhteiden lisäksi pellon kasvukunto ja viljelijän ammattitaito.
Kauran viljelyn hiilijalanjälki on Suomessa keskimäärin on 0,58 kg CO2e/satokg. Raision sopimusviljelijöiden keskiarvo oli 0,32 kg CO2e/satokg, ja kun huomioidaan maankäytön muutokset ja turvepellot, keskiarvo on 0,18 kg CO2e/satokg. Tulos on hyvä ja osoittaa, että Raision sopimusviljelijät ovat ammattitaitoisia ja viljelevät ympäristöä kunnioittaen. Viljelijät ovat ottaneet käyttöön monia kestävän viljelyn toimenpiteitä, ja siinä samalla ovat pystyneet vähentämään viljelystä aiheutuneita päästöjä.
Raision käyttämien viljojen hiilijalanjäljen selvitystyö jatkuu sadon 2024 osalta. Kauran viljelijöiden lisäksi pyrimme saamaan mukaan myös muiden käyttämiemme viljojen – vehnä, ruis ja ohra – viljelijöitä mukaan. Viljelytietojen keräämisen ohella on tärkeää saada viljelijöille tietoa, miten viljelyn päästöjä pystytään vähentämään, pellon kasvukuntoa parantamaan ja samalla lisäämään viljelyvarmuutta ilmastonmuutoksen aiheuttamissa olosuhdevaihteluissa.
Raisiolla viljan toimitusketju on lyhyt: hankimme käyttämämme viljat suoraan lounaissuomalaisilta ja pirkanmaalaisilta sopimusmaatiloilta, ja vilja toimitetaan tuotantoon suoraan tilojen viljavarastoista ilman välivarastointia. Kuljetusmatka on pääraaka-aineiden osalta alle 100 kilometriä.
Viljelijät ovat meille keskeisiä yhteistyökumppaneita, ja keskusteluissa pyrimme kehittämään yhteistyötä. Yksi suunnitelluista tulevaisuuden toimenpiteistämme on sopimusviljelijöiden kannustaminen viljelykäytäntöihin, jotka nostavat satovarmuutta. Kehityskohteita viljelijämme näkevät peltojen kasvukunnon parantamisessa ja sitä kautta peltomaan hiilensidonnan parantamisessa.