Oma tuotantomme on hiilineutraalia vuoden 2023 loppuun mennessä.
Raportoimme Raision arvoketjun Scope 3 -hiilidioksidipäästöt vuodelta 2022 ja asetamme tavoitteet ja aikataulun päästöjen vähentämiseksi.
Vähennämme ruoka- ja tuotantohävikkiä ja hyödynnämme tuotannon sivuvirtoja koko arvoketjussa.
Vuosi 2024 oli ensimmäinen vuosi, jolloin omissa tehtaissamme käytetty ostoenergia ja itse tuotettu energia ovat olleet koko vuoden ajan hiilineutraaleja.
Nokian myllyllä otettiin kesällä 2021 käyttöön lämpölaitos, joka hyödyntää myllyn sivujakeita eli kauran kuorta lämmön ja höyryn tuotannossa. Lämpölaitos on jo lyhyessä ajassa osoittautunut hyväksi keinoksi varmistaa paitsi vastuullisen, myös kustannustehokkaan, energian saanti.
Raisionkaaren tehdasalue on ollut hiilineutraali jo vuodesta 2018 lähtien: alueen lämpö ja höyry saadaan tehdasalueen omasta bioenergialaitoksesta.
Isossa kuvassa kyllä, mutta jos ihan pilkuntarkkoja ollaan, niin ei. Huomasimme nimittäin, että tehtaissamme on joitain nestekaasulla ja polttoöljyllä toimivia trukkeja ja kauhakuormaaja. Lisäksi polttoöljyä käytetään joissain huoltotöissä. Näiden tarvitsemat polttoainemäärät ovat energiakokonaisuudessamme hyvin pieniä, mutta kuitenkin olemassa.
Havainto osoittaa sen, että vastuullisuustyö on jatkuvaa ja opimme koko ajan lisää, kun edistämme asioita. Laitteiden korvaaminen ei lähivuosina todennäköisesti ole mahdollista, sillä vastaavia sähkökäyttöisiä laitteita ei vielä ole markkinoilla.
Energiatehokkuus on tärkeä osa Raisio-konsernin yritysvastuuohjelmaa, ja olemme vuodesta 2008 lähtien olleet mukana elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksessa. Menossa on energiatehokkuussopimuksen toinen kausi, ja sen tavoitteena on vähentää energiankulutusta 7,5 prosenttia vuoden 2025 loppuun mennessä. Vähennyksen vertailukohtana on vuoden 2015 taso.
Pohdimme jatkuvasti uusia keinoja tehostaa energian käyttöä ja säästää sähköä. Energiansäästönäkökulma on aina mukana laiteinvestoinneissa, sillä laitteiden kehittyessä ne usein myös vievät vähemmän energiaa.
Olemme jo pitkään tehneet töitä Scope 1- ja Scope 2 -teemojen parissa, ja viime vuosina olemme alkaneet kääntää katsetta Scope 3 -päästöihin. Osana sitä teimme ensimmäisen kerran kyselyn suurimmille alihankkijoillemme heidän käyttämästään energiasta ja energiaan liittyvistä suunnitelmista. Kysely lähetettiin 13 suurimmalle alihankkijalle, jotka kaikki vastasivat kyselyyn.
Alihankkijoiden tuotannossa käyttämästä sähköstä kaksi kolmasosaa on peräisin pääosin uusiutuvista lähteistä. Lämmön ja höyryn tuotannossa kaksi kolmasosaa käyttää pääasiallisena lähteenä fossiilista energiaa. Muutama alihankkija täydentää lämmön ja höyryn tuotannossa käytettävää fossiilista energiaa uusiutuvalla energialla, kuten tuuli- tai aurinkoperäisellä energialla tai biopohjaisella energialla. Pelkästään fossiiliseen energiaan pohjautuvaa lämpöä ja höyryä käyttää edelleen noin 30 % vastaajista.
Monella alihankkijoista on suunnitelmia muuttaa energialähteitään lähivuosina uusiutuvan energian suuntaan, mutta osalla ei ole suunnitelmia vielä lainkaan. Sama koskee Scope 1, 2 ja 3 -hiilidioksidipäästöjen alentamista: osalla on jo tavoitteet, osalla ei vielä mitään suunnitelmia.
Alihankkijoille suunnattu kyselymme osoittaa odotetusti, että vielä ollaan kaukana hiilineutraaliudesta.
Asia on kuitenkin hiljalleen nostettava prioriteettilistalle myös laajemmin, vähintään suurimpien alihankkijoiden osalta.
Olemme laskeneet omat epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt eli Scope 3 -päästöt perustuen Greenhouse Gas (GHG) -protokollan Scope 3 -ohjeistukseen. Mukaan on laskettu toimintaamme liittyviä epäsuoria päästöjä, jotka aiheutuvat päästölähteistä, jotka eivät ole yrityksen omistuksessa tai hallinnassa. Upstream-päästöihin luetaan epäsuorat päästöt ennen tuotteiden valmistumista ja downstream-päästöihin epäsuorat päästöt tuotteiden valmistumisen jälkeen.
Scope 3 -laskelmamme osoittaa, että elintarviketeollisuudelle tyypillisesti suurin osa Scope 3 -päästöistämme syntyy raaka-aineiden tuotannosta ja viljelystä. Pääraaka-aineemme eli viljojen osuus Scope 3 -päästöjen kokonaisuudesta on noin 60 %.
Laskelma vahvistaa näkemystämme siitä, että jatkossa meidän tulee tehdä entistä vahvemmin yhteistyötä toimitusketjun, ja erityisesti alkutuottajien, kanssa kokonaispäästöjen vähentämiseksi. Tähän liittyen aloitimme vuonna 2023 projektin, jossa keräsimme tarkempaa tilakohtaista tietoa viljojen, erityisesti kauran, hiilijalanjäljen määrittämiseksi. Viljelyn hiilijalanjäljen laskentaa jatketaan myös vuonna 2025.
Päästöjen vähentäminen vaatii pitkäjänteistä työtä kaikilta osapuolilta. Yksityiskohtaisten tietojen kerääminen on työlästä ja viljelyssä vuosittaiset satovaihtelut ovat suuria, joten muutosten vaikutukset näkyvät viipeellä. Vuoden 2023 tasoon verrattuna Scope 3 -kokonaispäästöt ovat nousseet johtuen sekä suuremmasta raaka-aineiden käyttömäärästä että erilaisesta raaka-ainejakaumasta vuonna 2024.
Olemme joulukuussa 2024 sitoutuneet kansainväliseen Science Based Targets -aloitteeseen (SBTi), jonka tavoitteena on auttaa yrityksiä ja organisaatioita asettamaan tieteeseen perustuvia tavoitteita kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. SBTi:n tarkoituksena on varmistaa, että yritysten päästövähennykset ovat linjassa ilmastotieteen ja Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden kanssa.
Olemme sitoutuneet määrittelemään SBTi-aloitteen mukaiset Near-Term -tavoitteet niin Raision omalle toiminnalle (Scope 1 & 2) kuin koko toimitusketjullemme (Scope 3). Konkreettisten tavoitteiden laatiminen on aloitettu vuoden 2025 alussa. Tarkoituksemme on jättää tavoitteet SBTi:n hyväksyttäväksi vuoden 2025 loppuun mennessä.
Olemme tehneet pitkäjänteistä työtä päästöjen vähentämiseksi usean vuoden ajan jo ennen SBT-tavoitteeseen sitoutumista. SBTi-tavoitteiden avulla suuntaammekin katseemme paitsi Scope 1 & 2 -päästötasojen ylläpitämiseen ja edelleenkehittämiseen ja erityisesti Scope 3 -päästöjen vähentämiseen.
Hävikkiä syntyy elintarvikeketjun kaikissa osissa, myös meidän tehtaillamme. Tehtaiden tuotannossa syntyy lisäksi niin sanottuja sivuvirtoja – materiaalia, jota ei tarvita itse tuotteessa, mutta jota voitaisiin hyödyntää jossain muualla.
Ensisijainen tavoitteemme on ennaltaehkäistä hävikkiä: haluamme parantaa prosesseja ja toimintatapoja niin, että hävikkiä syntyy mahdollisimman vähän.
Jos hävikkiä syntyy, tavoitteemme on, että myytäväksi kelpaamaton, mutta kuitenkin syömäkelpoinen ruoka päätyy takaisin ruokaketjuun ja syömäkelvoton hävikki puolestaan muuhun käyttöön.
Katso alta esimerkkejä siitä. miten olemme jo onnistuneet vähentämään ruoka-ja elintarvikehävikkiä ja tehostamaan sivuvirtojen käyttöä tuotannossamme: