Suurimokauran jyväkoko keskimääräinen

Kasvukauden 2024 olosuhteet olivat kohtuulliset kauran kasvulle. Hehtolitrapaino ja lajitteluaste (< 2mm jyvien osuus) olivat keskimääräiset ja myllykäytön osalta hyvät. Jyvän väri on oleellinen tekijä, kun valmistetaan hiutaleita ja kesän 2024 sadossa kauran jyvä on väriltään enimmäkseen oikein hyvä.

Kauran lajiketaulukko on koottu lajikkeista, joista on tullut eniten esinäytteitä. Taulukkoon on koottu lajikkeen hehtolitrapaino ja lajitteluaste. Keskiarvojen lisäksi taulukosta löytyy myös lajikekohtainen hehtolitrapainon ja lajittelun minimi- ja maksimiarvo.

Hyväksymis-% kertoo tiedon, mikä määrä esinäytteistä on täyttänyt suurimokaura vastaanottovaatimukset eli hehtolitrapaino min 54 kg/hl, lajittelu max 15 %, DON- toksiini max 1750 µg/kg sekä T-2 + HT-2 -toksiinipitoisuus max 1250 µg/kg.

Kasvukauden sadossa DON-toksiinia esiintyi kaurassa runsaasti. Raision viljalaboratorioissa analysoiduista kauran esinäytteistä noin 20 prosentilla DON-toksiinipitoisuus ylitti sallitun raja-arvon, 1750 µg/kg.

Lajikkeiden välistä kestävyyttä on vaikea osoittaa, sillä kasvupaikan kosteusolosuhteilla on niin suuri merkitys. Toisaalta myös lajikekohtaisten näytteiden määrä on kohtuullisen pieni. Täysin kestäviä lajikkeita ei ole. Hyväksymisprosentissa DON-toksiinien takia hylätyt näytteet on kuitenkin otettu huomioon, joten osittain alhainen hyväksymis-% voi kertoa myös lajikkeen alttiudesta.

Kesällä 2024 astui voimaan myös T-2 + HT-2 -toksiinipitoisuudelle raja-arvo 1250 µg/kg. Kyseistä toksiinia esiintyi jonkin verran kauranäytteissä, mutta ylityksiä ei ole analyysituloksissa ole esiintynyt.

Taulukon tiedot on kerätty joulukuussa 2024.

Kasvukauden 2023 oikulliset sääolosuhteet alensivat sadon määrää ja heikensivät laatua

Kasvukauden 2023 alkukesä oli kuiva, mikä vähensi sivuversojen kasvua, pienensi jyväpainoa ja sitä kautta alensi satotasoa. Heinäkuun sateet paransivat kasvuolosuhteita huomattavasti, mutta puintiaikaan ajoittunut lämmin ja kostea sää heikensivät laatua. Fusarium-sienet alkoivat muodostaa DON-toksiineja, joita esiintyi kaurassa viime vuosia selvästi enemmän. Kauran väri myös tunnui sateessa.

Seuraavissa kuvissa on kuvattu kauran laatua vuoden 2023 osalta, mutta myös vertailtu satokausien eroja. Tulokset ovat Raisioon toimitettujen esinäytteiden laatutuloksia. Näytteet on analysoitu Nokian ja Raision myllujen viljalaboratorioissa ja näytteet ovat viljelijöiden ottamia ja toimittamia.

Kauran hehtolitrapaino oli keskimäärin 55 kg/hl. Arvo on selvästi sato 2022 heikompi, mutta kuitenkin parempi kuin katovuoden sato 2021.

Pikkujyvien (alle 2 mm) määrä oli 5,3 % eli melko normaali.

Kauralajikkeiden välillä on eroja. Mitä suurempi hehtolitrapaino ja mitä vähennän pikkujyviä lajikenäytteissä keskimäärin on, sitä varmemmin se täyttää vastaanottovaatimukset.

Kauran hehtolitrapainoon vaikuttaa kasvuolosuhteet, mutta myös lajikeominaisuudet. Alla olevasta kuvasta löytyy 8 merkittävimmän lajikkeen hehtolitrapainotulokset vuosilta 2019-2023. Lajikkeet vertailuun on valittu, niiden näytemäärän perusteella.

Kasvukausi 2022 oli kauran kasvulle suosiollinen

Raision eri vastaanottopaikoille on satoa 2022 vastaanotettu noin 30 erilaista kauralajiketta. Kuitenkin puolet toimitetuista eristä kostuu viidestä eri lajikkeesta. Suosituimpia lajikkeita ovat Avenue, Niklas, Avanti, Matty ja Benny.

Kauralajikkeissa runsauden pula. Uutinen 9.11.2022

Kuvassa 1 on koottu 11 lajikkeen esinäytteiden keskimääräinen laatu hehtolitrapainon ja jyväkoon osalta. Näitä 11 lajikkeesta esinäytteitä on toimitettu eniten Nokian viljalaboratorioon analysoitavaksi. Minimi ja maksimi arvot kertovat kyseisen lajikkeen kohdalla minimi ja maksimi laatuarvoja. Mitä enemmän näytteitä saadaan, niin sitä suuremmaksi myös vaihteluväli voi kasvaa, sillä kasvupaikalla ja sen olosuhteilla on vaikutusta joskus lajikeominaisuuksiakin enemmän. Ääripäät voivat toisaalta olla myös täysin yksittäisten näytteiden tuloksia.

Lajikkeet jotka on korostettu sinisellä kuvaavat lajiketta, joiden hehtolitrapaino on kaikkien näytteiden keskiarvoa korkeampi ja toisaalta pieniä jyviä on keskimääräistä enemmän.
Tuloksia tulkitessa ja lajikkeita vertaillessa keskenään tämän kuvan perusteella kannattaa huomioida, että kyseessä ei ole kattava, puolueeton tutkimustulos, vaan viljelijöiden ottamien näytteiden analyysitulosten keskiarvoja. Kaura, josta näytteet on lähetetty ovat kasvaneet Lounais-Suomen alueella.

Kuva 1.

Kuvassa 2.lajikkeiden laatutieto on sama kuin kuvassa 1, mutta esitetty eri muodossa.

Kasvukausien 2020 ja 2021 laatutulokset

Alla oleviin taulukoihin on kerätty laatutietoa kauralajikkeista vuosien 2020 ja 2021 sadoista. Laatutiedot perustuvat Nokian viljalaboratorion esinäyteanalyysituloksiin. Keskiarvo kuvaa kaikkien suurimokauran esinäytteiden keskiarvoa hehtolitrapainon ja jyväkoon osalta.

Kasvukaudet 2020 ja 2021 oliva hyvin erilaiset ja myös laatutaso. Tämä kannattaa huomioida kun tekee lajikevertailua. Kaikkien esinäytteiden hehtolitrapainon keskiarvo on vuonna 2020 56,1 kg/hl ja vuonna 2021 54,1 kg/hl. Pikkujyvien määrä oli keskimäärin 6,8 % (2020) ja 7,2 % (2021). Lajikkeet jotka olivat keskilaadultaan näitä kaikkien lajikkeiden ja näytteiden keskilaatua parempia oli vuonna 2020 Avanti, Iiris ja Matty. Vuonna 2021 parhaan laadun tuottivat Avanti, Avenue, Benny, Harmony, Iiris ja Matty.

Lukumääräistesti eniten näytteitä vuoden 2021 sadosta elo-joulukuun aikana oli vastaanotettu ja analysoitu lajikkeista; Niklas, Matty, Avenue, Avanti ja Belinda.

Hyväksytty sarake taas kuvaa Raision vastaanottovaatimukset täyttävien (hehtolitrapaino > 54 kg/hl ja jyväkoko < 12% ) näytteiden osuutta kyseisen lajikkeen kaikista analysoiduista näytteistä.

Nokian ja Raisioon toimitetaan vuosittain esinäytteitä lähe 40 eri kauralajikkeesta. Myös kauraeriä toimitetaan yli 25 lajikkeesta. Kuitenkin puolet käytettästä kaurasta muodostuu noin 6-7 lajikkeesta. Monista lajikkeista tuotetaan myllykelpoisia eriä, mutta suhteessa tietyt lajikkeet muodostavat laadukkaampaa satoa kuin toiset.

Uusia lajikkeita tulee viljelijöille viljelyyn 5-8 vuosittain. Kauraa viljellään koko maassa ja eri tarkoituksiin, joten tämä selittää osan lajiketarjonnasta. Kaikki uudet lajikkeet eivät kuitenkaan käytönnön viljelyssä eroa satotasoltaan tai viljelyvarmuudeltaan merkittävästi. Siksi myös suositeltavien lajikkeiden määrä on melko suuri. Suurimokauralajikkeiksi suositteltavia lajikkeita ovat mm. Avanti, Avenue, Benny, Iiris, Matty, Niklas Proxy, Perttu ja Taika.

Suurimokauralajiketta valittaessa tulee kiinnittää huomiota satotason ja viljelyvarmuuden lisäksi jyvälaatuun. Jyvän tulee olla suuri, tasakokoinen ja ohutkuorinen. Jyvän ytimen tulee olla väriltään kauniin vaalea.

Eri lajikkeet soveltuvat erilaisiin kasvupaikkoihin ja olosuhteisiin. Vaikka kasvukauden sääolosuhteita ei lajiketta valittaessa tiedä, niin kasvupaikan ja maaperän tuntemus antavat hyvän perustan lajikkeen valinnalle.

Avenue on saksalainen erittäin satoisa kauralajike. Avenue vaatii pitkän kasvukauden, joten se sopii eteläisen Suomen olosuhteisiin. Lajikkeen jyväkoko on suuri ja hehtolitrapaino hyvä. Avenuella on hyvä kuivuuden kesto, mutta voimaperäisillä mailla laontorjuntaan on kiinnitettävä huomiota. Myös mangaanilannoitus on tarpeen voimaperäisessä viljelyssä. Lue lisää Avenuesta.

Benny on uusi satoisa ja lujakortinen kauralajike, joka on ollut viljelyssä Suomessa vasta yhden kasvukauden. Benny on myöhäisiin kauralajikkeisiin kuuluva lajike, sillä sen kasvukausi vaatimus on 101 päivää ja lämpösumma vaatimus 1022 astetta eli Benny on Belindan kanssa samaa kasvuaikavaatimusluokkaa. Bennyn jyväkoko on suuri ja saanto sitä kautta hyvä. Benny on saksalaisen Nordsaatin jalostama ja Suomessa S.G.Niemisen edustama. Raisioon eriä on tullut vasta muutama, mutta kentällä odotukset lajikkeesta on suuret. Lue lisää Bennystä.

Donna^BOR on Borealin jalostama satoisa kauralajike. Donna vaatii kohtuullisen pitkä kasvuajan, 103 vrk ja 1020 asteen lämpösummakertymän. Donnalla on hyvä satopotentiaali ja se menestyy parhaiten Etelä- ja Länsi-Suomen savi- ja kivennäismailla. Vaikka Donnan korsi on luja, niin rehevissä kasvustoissa kasvunsääteen käyttö varmistaa hyvän laadun. Kasvunsääteiden käytössä pitää huomioida, että klormekvattikloridia (CCC) sisältävien kasvunsääteiden käyttö on kielletty elintarvikekauran viljelyssä. Lue lisää Donnan ominaisuuksista.

Matty sopii viljelijälle, joka haluaa tuottaa laatua satotasosta tinkimättä. Mattyssa yhdistyvät korkea satotaso, korkea hehtolitranpaino, suuri jyväkoko, pieni kuoripitoisuus ja korkea ydinsaanto. Matty on saksalaista alkuperää ja saavuttanut kohtuullisen viljelysuosion muutamassa vuodessa. Matty oli vuonna 2019 neljänneksi viljellyin kauralajike. Lue lisää Mattysta.

Niklas ^BOR on aikaisista kauroista sekä satoisin että isojyväisin ja haastaa myöhempiäkin lajikkeita myllykauran raaka-ainetuotannossa. Tämä laadukkaan, erityisesti myllykäyttöön soveltuvan kauran tuotanto on mahdollista koko Suomessa. Niklaksesta on tullut muutamassa vuodessa Suomen viljellyin kauralajike. Lue lisää Niklaksesta.

Perttu ^BOR onkauralajike, jolla on korkea betaglukaanipitoisuus. Perttu sopii siis hyvin kuitutuotteiden raaka-aineeksi. Pertun jyväkoko on hyvä ja kuori ohut. Jyvä on väriltään valkoinen. Perttu on satoisin aikainen lajike. Se on Akselia aikaisempi, mutta Niklasta hieman myöhäisempi kaura. Se sopii viljelyyn koko maahan, ja sitä suositellaan vyöhykkeelle IV, sen lyhyen kasvukausi vaatimuksen takia. Se on lujakortinen lajike, jonka taudinkestävyys on hyvä. Borealin Fusarium-testien mukaan Perttu ei ole kovin herkkä toksiinien kertymiselle. Lue lisää Pertusta.

Taika ^BOR on Pertun lisäksi lajike, jossa on korkea betaglukaanipitoisuus. Taika on keskimyöhäinen, satoisa ja kohtuullisen pitkäkortinen lajikeuutuus. Pitkähkö korsi on kuitenkin vahva ja parantaa kuivuuden kestoa. Taika sopiikin viljeltäväksi myös savi- ja karkeille kivennäismaille. Jyväkoko on ohutkuorinen ja sen jyvä koko on suuri. Taikan valkuaispitoisuus on lajikkeiden korkein. Lue lisää Taika-kaurasta.