Kevätvehnän valkuaispitoisuus ja sakoluku ovat hyvällä tasolla

Kasvukausi 2024 oli vaihteleva. Alkukesän kuivuus vaikutti kevätvehnän satotasoon ja jyväkokoon.

Valkuaispitoisuus on hyvällä tasolla ja keskimäärin esinäytteiden valkuaispitoisuus on 14 %. Taso on viime vuoden ennätyksellistä tasoa matalampi, mutta käytettävyyden kannalta oikein hyvä.

Kevätvehnän sakoluku on myös oikein hyvällä tasolla (keskimäärin 311), vaikka osassa vehnälohkoja sadonkorjuuajan sateet saivat sakoluvun tipahtamaan alle myllyvehnän laatuvaatimuksen.

Kevätvehnän hehtolitrapaino oli keskimäärin 81 kg/hl, joka on hieman viime vuotta alhaisempi.

Kevätvehnän lajiketaulukko on koottu lajikkeista, joista on tullut eniten esinäytteitä. Taulukkoon on koottu lajikkeen keskihehtolitrapaino, sakoluku ja valkuaispitoisuus. Sakoluvun ja valkuaispitoisuuden osalta on kerrottu myös näytteiden minimi- ja maksimiarvo.

Hyväksymis-% kertoo tiedon, mikä määrä esinäytteistä on täyttänyt myllyvehnän vastaanottovaatimukset eli valkuaispitoisuus min 11,5 %, sakoluku min 180, hehtolitrapaino 78 kg/hl, rikkapitoisuus ja DON- toksiini max 1000 µg/kg.

Hometoksiinia (DON) esiintyi poikkeuksellisen paljon kesän 2024 kevätvehnässä. Aikaisempina vuosina esiintyminen on ollut huomattavasti vähäisempää. Raision viljalaboratoriossa analysoiduista kevätvehnän esinäytteistä noin 30 prosentilla DON-toksiinipitoisuus ylitti EU:n asettaman sallitun raja-arvon, 1000 µg/kg.

Lajikkeiden välistä kestävyyttä on vaikea osoittaa, sillä kasvupaikan kosteusolosuhteilla on niin suuri merkitys. Toisaalta myös lajikekohtaisten näytteiden määrä on kohtuullisen pieni. Täysin kestäviä lajikkeita ei ole. Hyväksymisprosentissa DON-toksiinien takia hylätyt näytteet on kuitenkin otettu huomioon, joten osittain alhainen hyväksymis-% voi kertoa myös lajikkeen alttiudesta.

Taulukon tiedot on kerätty joulukuussa 2024.

Kasvukausi 2023 ei ollut suosiollinen kevätvehnän kasvulle. Alkukasvukauden kuivuusjakso leikkasi satopotentiaalia ja sadonkorjuujakson kostean lämmin sää rohmahdutti sakoluvut poikkeuksellisen alhaisiksi. Valkuaispitoisuus nousi korkealle, johtuen siitä, että maassa käytettävissä olevaa typpeä ei käytetty massan kasvattamiseen, vaan sitä riitti hyvin jyvän valkuaispitoisuuden nostoon.

Kevätvehnän esinäytteiden hehtolitrapaino oli 79,4 kg/hl. Alkukesän kuivuus vaikutti jyväkokoon ja siksi hehtolitrapaino jäi poikkeuksellisen alhaiseksi. Jopa katovuotta 2021 alhaisemmaksi.

Kevätvehnän esinäytteiden valkuaispitoisuus oli 15,5 %, mikä ennätyksellisen korkea. Valkuaispitoisuuden keskiarvo oli valtaosalla lajikkeista yli 14 % ja korkeimmat pitoisuudet olivat yli 20 %.

Vehnän esinäytteiden keskisakoluku oli 196. Kevätvehnän valmistumisajankohtaan osui sateinen, mutta lämmin jakso. Olosuhteet saivat sakoluvun romahtamaan ja myös tähkäidäntää havaittiin kevätvehnäkasvustoissa. Kun sakoluku laskee, taikinan kestävyys ja sitko alenevat, siten, että leivontalaatu menetetään. Alhaisia sakolukuja tavattiin kaikilla lajikkeilla, mutta laskulle herkät lajikkeet kärsivät laajasti.

Lajikevertailuun on koottu lajikkeita eniten esinäytteitä tulleista lajikkeista. Taulukkoon on koottu lajikkeen keskihehtolitrapaino, sakoluku ja valkuaispitoisuus. Sakoluvun ja valkuaispitoisuuden osalta on kerrottu myös näytteiden minimi- ja maksimiarvo. Sakoluvun analyysimittauksen alin arvo 62, jos mittaustulos on siis tuo 62 se kertoo, että sakoluku ei juuri näytteessä ole.

Taulukon tiedot on kerätty 2023 marraskuussa.

Lajikkeet ovat ominaisuuksiensa summa. Kun valitaan myllykäyttöön lajiketta, on tärkeää huomioida, että lajike tuottaa riittävää laatu kaikilta merkittävimmiltä ominaisuuksilta. Lajikkeelle tyypillisesti korkea sakoluku useissa olosuhteissa kuvaa myös sakoluvun pysyvyyttä, vaikka tietyissä sääolosuhteissa olosuhteet valitettavasti voivat jyrätä lajikkeen tyypillisen ominaisuuden.

Valkuaispitoisuuteen vaikuttaa satotaso sekä typpilannoituksen määrä että lannoituksen ajankohta. Kun olosuhteet ovat kasvulle  oikein hyvät, voi olla, että mikään lannoitustaso ei riitä jyvän valkuaispitoisuutta nostamaan ja päin vastoin. Kuten kävi kesällä 2023. Valkuaispitoisuudet nousivat korkealle, vaikka lisälannoituksia ei annettu.

Kevätvehnälajikkeiden esinäytteiden analyysituloksia satovuosittain.  Analyysitulokset ovat keskiarvoja kunkin lajikkeen osalta. Sakoluvun ja valkuaispitoisuuden osalta kerätty tietoa myös minimi- ja maksimiarvoista.

Lajikkeet taulukoihin on valittu esinäytteiden yleisyyden mukaan.

Taulukkoon on kerätty tärkeimmistä kevätvehnälajikkeista laatutietoa, jotka perustuvat Raision viljalaboratorion esinäyteanalyysituloksiin  sadoista 2020-2022. Keskiarvo kuvaa kaikkien kevätvehnän esinäytteiden keskiarvoa hehtolitrapainon, sakoluvun ja valkuaispitoisuuden osalta. Hyväksytty sarake taas kuvaa Raision vastaanottovaatimukset täyttävien (valkuaispitoisuus <11% ja sakoluku <180) näytteiden osuutta kyseisen lajikkeen kaikista analysoiduista näytteistä.

Raision myllyn laboratorioon on lähetetty vuosittain esinäytteitä noin 30 eri lajikkeesta. Myös sadosta 2023 on vastaanotettu viljaeriä yli 20 lajikkeesta. Yli puolet toimitetuista edustaa 5 eri kevätvehnälajiketta. Määrä kuvaa lajikkeen viljelyvarmuutta, soveltuvuutta myllylajikkeeksi, mutta myös viljelyn laajuutta.

Kevätvehnän lajikevalinnassa tulee kiinnittää huomiota sadon määrään, laatuun ja soveltuvuuteen myllykäyttöön. Etenkin silloin, kun tavoitteena on myllylaatuisen vehnän tuotanto. Lajikkeen viljelyvarmuus on aikaisempaankin merkittävämpi ominaisuus. Lajikkeen pitäisi tuottaa kiloja ja laatuja, vaikka kasvukauden aikana tapahtuu suuriakin sää- ja olosuhdemuutoksia. Sekä määrään että laatuun voi vaikuttaa viljelytekniikalla. Viljelyvarmuutta ei kuitenkaan viljelytekniikkakaan korvaa.

Etelä-Suomen kasvuolosuhteisiin on tarjolla useita eri vaihtoehtoja. Siksi kannattaa testa myös omalla tilalla uutuuslajikkeita. Jos lajikkeen laatu tai sato-odotukset eivät täyty, kannattaa vaihtaa toiseen lajikkeeseen.

Yleisimpiä kevätvehnälajikkeita, jotka soveltuvat myllyvehnän tuotantoon.

Quarna ^BOR on laatuvarmin lajike myllyvehnän tuottajalle. Huippukorkean valkuaispitoisuuden ja erinomaisen leivontalaadun omaava lajike, joka on kasvuajaltaan keskitasoa. Quarnan satotaso on keskiluokkaa, mutta valkuaispitoisuudeltaan osalta varmimpia kevätvehnälajikkeita. Lue lisää Quarnasta.

Helmi^BOR on aikainen ja satoisa kevätvehnä koko myllyvehnän tuotantoalueelle. Helmi on soveltuu hyvin leipomoteollisuuden prosesseihin. Helmi on lujakortinen ja pituudeltaan keskimittainen. Taudinkestävyys on pistelaikun ja ruskolaikun osalta hyvä. Helmi on uutuuslajike ja viljelyssä vasta parin vuoden ajan. Lue lisää Helmestä.

Sibelius on uusi saksalainen kevätvehnälajike. Sibelius on kasvuajaltaan Amaretton luokkaa eli myöhäinen Etelä-Suomen kasvuoloihin soveltuva myllyvehnälajike. Sibelius on satoisa ja vaatii voimaperäistä viljelytekniikkaa; riittävä  lannoitus, kattava kasvisuojelu ja laonesto. Sibelius on ollut viljelyssä vasta muutaman vuoden, mutta laadullisesti vaikuttaa lupaavalta tulokkaalta. Lue lisää Sibeliuksesta.

Lennox on saksalainen laatuvehnä Kruunun ja Quarnan kasvuaikaluokkaan. Valkuainen 13 % tasolla, sakoluku yli kolmensadan ja suuri jyvä. Kruunua ja Quarnaa satoisampi. Lue lisää Lennoxista.

Calispero on Secobra Saatzucht jalostama saksalainen kevätvehnälajike. Lajike on ollut viljelyssa muutaman vuoden ja Raision analyysitulosten mukaan se vaikuttaa viljelyvarmalta lajikkeelta sakoluvun kestävyyden ja valkuaispitoisuuden suhteen. Sakoluku säilyi kohtuullisesti myös kauden 2023 hankalissa olosuhteissa. Myös hehtolitrapaino on hyvä. Suomessa lajiketta edustavat Plantanova ja sienentä myy ainakin Tilasiemen.  Lue lisää Calisperosta.

Jaarli^BOR on kotimainen Borealin jalostama kevätvehnälajike. Lue lisää Jaarlista.