Syysvehnän viljelyala Suomessa kasvukaudelle 2023 oli 66 000 hehtaaria. Kasvukauden olosuhteet suosivat syysviljoja suhteessa kevätkylvöisiin viljoihin, sillä alkukesän kuivuus ei vaikuttanut yhtä ankarasti sadon muodostukseen ja puinnit saatiin tehtyä ennen sateista jaksoa, joka heikensi puolestaan etenkin kevätvehnän laatua.

Syysvehnäalaa hallitsee edelleen kaksi vehnälajiketta; Ceylon ja Skagen. Myös niiden laatuerot olivat hyvin saman suuntaiset kuin aikaisempina vuosina.

Syysvehnän esinäytteiden hehtolitrapaino 82 kg/hl, sakoluku 307 ja valkuaispitoisuus 12.

Satokaudella 2019 Raision myllylle toimitettiin paljon syysvehnää. Kaksi lajiketta, Ceylon ja Skagen, olivat selkeästi merkittävimmät lajikkeet, sillä niiden toimituksia oli noin 70 % kaikista syysvehnäkuormista. Kolmanneksi merkittävin oli Magnifik noin 10 % osuudella.

Laadullisesti Ceylon ja Skagen ovat saman tyyppiset, mutta Skagenin valkuaispitoisuus oli hieman korkeampi. Toimitetuissa erissä Skagenin valkuaispitoisuus oli keskimäärin 13,2 % ja sakoluku 368. Vastaavasti Ceylonin valkuaispitoisuus oli 12,2 % ja sakoluku 360.

Ceylon on ollut parin viime vuoden Suomen viljelyin syysvehnä. Ceylon on ruotsalainen SW Seedin lajike. Sen talvenkestävyys on hyvä ja sadontuottokyky hyvä. Satoisana lajikkeena valkuaispitoisuus jää samalla lannoitusohjelmalla muita lajikkeita alhaisemmaksi ja se pitää ottaa huomioon lannoituksessa huomioon, jos tavoitteena on myllylaatu. Lue lisää Ceylonistä.

Skagen on saksalainen talvenkestävä ja satoisa populaatio syysvehnälajike. Skagenin sakoluku kestää hyvin ja valkuaispitoisuudeltaan kohtalainen. Lue lisää Skagenista.